Hypnose: Unterschied zwischen den Versionen

Aktuelle Version vom 1. April 2026, 19:41 Uhr

Hypnose Hypnose lea dutnjemis, gushte olbmáš lea jåvkkolaš stáhtis, mas son gávdná ovdal ektui ja lea herven su ovdal ektui mielas ja vaimos. Dán stáhtis lea vejolaš váldit ovdal ektui dutnjejupmái, mii sáhttá leat buorre deavdánbargguide, medicijnalaš buorideami, dahje historjjálaš dutnjejumi, dego regresjovne hypnose.

Definiserem

Hypnose lea jåvkkolaš ja koncentrerejupmi stáhta, mas persovdna lea herven su ovdamearkka dihte dutnjejumi ja sáhttá váldit ovdii dutnjejumi, mii lea hypnosihtat dahje iežas gaskkas. Dát stáhta hupmat trance. Dutnjejupmi ii leat niegadeapmi, muhto olmmoš lea vielggahallan ja oidno dutnjejumi. Hypnose sáhttá leat autogeenalaš (iežat dahkamin), heterogeenalaš (eará olmmoš dahkamin), dahje deavdánbarggus leamaš.

Historjjá

Máilmmi historjjá

Hypnose historjjá lea guhkes. Boares kultuvrrat, dego Egypta, Greika ja India, ledje šamánahtat ja noaidit geat geavahit jåvkkolaš rituálaid buorideami várás. 18. centurii álggus Franz Mesmer, nuortariikkalaš doavttir, álggahii mesmerisma, mii lei vuođđu hypnosa dutkamiidda. 19. centurii James Braid, skotlándalaš kirurgi, nammadit dán fenomenna "hypnose" ja álggahii dutkama hypnosa moderne dáfus.

Lokaala historjjá Sámis ja Davviriikkain

Sámi kultuvrras leat leamašan guovtti geardde dušše noaiddit ja šamánahtat, geat geavahit jåvkkolaš teavstagaid, dego joiken ja drumbbuid, giektaga ráhkadit ja buoridit. Dát lea hypnosa lágán fenomen, muhto namuhuvvon eará sániin. Davviriikkalaš doavttirat 19. ja 20. centurii, dego ruoŧŧelaš doavttir Otto Wetterstrand, ledje hypnosa ovddideaddjit medicijnas. Norggas, hypnose lei geavahuvvon psykiatrijas ja kirurgijas 1900-logu álgus, muhto maŋŋil dat ii lean nu dovddus.

Sorte

Hypnose sáhttá juhkat máŋga sortii:

Klinihkalaš hypnose: Geavahuvvon doavttirin dahje terapehtain buorideami várás, dego bissovašvuođa, áicami, dahje báhkka váldit.
Deavdán hypnose: Geavahuvvon teatralaš čilgejumiide, gushte publihkka oidná dutnjejumi.
Kognitiiva-affektiva hypnose (KAT): Dát lea norskalaš hypnose-metodda, mii ovttastahttá kognitiiva terapija ja hypnose.
Erickson hypnose: Milton H. Erickson, amerihkálaš psykiáter, álggahii dán metodda, mas geavahuvvo metaphorat ja jearahalit.
Autogeenalaš hypnose: Iežat hypnosa ráhkadeapmi, dego relaxeren ja jåvkkolaš teavstaga geavahit.
Regresjovne hypnose: Dutnjejupmi ovdalaš ealáhusaid, mii sáhttá leat buorre historjjálaš dutnjejumi dahje terapija várás.

Dutkamuš

Dutkamuš hypnosa birra lea ovdanbukton. Neurodutkamuš čájeha, ahte hypnosa áigge aktiveret jietnačalbmi ja atten olbmo kontrolla ja duođaštemi. Dutkamat čujuhit, ahte hypnose sáhttá veahkehit bissovašvuođa, áicami, ja báhkka váldit. Ruoŧŧelaš ja norskalaš dutkit, dego Lars-Erik Unestål (Ruoŧŧa) ja Arne Hofstad (Norgga), leat dahkon dutkama hypnosa birra davviriikkalaš konteavsttas.

Geavaheapmi

Hypnosa geavahit máŋga hámiin:

Medicijnalaš geavaheapmi: Buorideapmi áicami, bissovašvuođa, báhkka váldit, kronihkka bákčasiid, ja kirurgijas analgeasiijan.
Psykologalaš terapija: Veahkeheapmi trauma, árvideami, dahje fobiijaid.
Iežaskoavdán ja suorggidahttin: Relaxeren, suorggidahttin, ja herven ovdamearkka dihte sporta dahje artistta várás.
Deavdán ja teatralaš geavaheapmi: Čilgejumiide ja publihkka dutnjejumiide.
Historjjálaš dutnjejupmi: Regresjovne hypnose geavahuvvo ovdalaš ealáhusaid dutkamiin.

Láhka stáhta Norggas ja Ruoŧas

Norgga

Norggas, hypnose lea láhka dás geavahuvvon medicijnas ja psykologalaš terapijas. Doavttirat ja psykologat, geat geavahit hypnosa, fertejit leat registrerejuvvon ja leat etihkalaš rávvagat. Deavdán hypnose lea lávlegal, muhto ferte leat čilgejupmi ja ii sáhte leat vašálaš. Norsk Psykologforening ja Helsedirektoratet dahket rávvagat hypnosa geavaheapmái.

Ruoŧa

Ruoŧas, hypnose lea lávlegal ja geavahuvvon medicijnas. Socialstyrelsen dahke rávvagat ja doavttirat fertejit leat specialisererejuvvon hypnosa várás. Deavdán hypnose lea lávlegal, muhto ferte leat čilgejupmi publihkkas. Svensk Förening för Klinisk Hypnos (SFKH) lea orgána, mii ovddida dutkama ja buorideami hypnosain.

Kultuvrralaš árvvut

Sámi kultuvrras, jåvkkolaš stáhtat leat leamašan oassin noaidevuođas ja duodjis. Dát lea namuhuvvon eará sániin, muhto lea dovddus. Davviriikkalaš olbmuin, hypnose sáhttá leat gaskaoapmi dahje epileavttalaš, danin go dat ii leat nu dovddus. Muhto maŋŋilit, doavttirat ja terapehtat geavahit hypnosa, ja olbmát leat áiggut dan birra. Media ja populárakultuvrra čilgejumiin, dego TV-prográmmain, sáhttá leat vaikkuheapmi árvvuid birra.

Dovdomeaddjit praktiseret Norggas ja Ruoŧas

Máŋga davviriikkalaš olbmát leat ovddidan hypnosa:

Arne Hofstad: Norskalaš doavttir ja hypnosa terapeuta, geat lea dahkon dutkama ja čála hypnosa birra.
Lars-Erie Unestål: Ruoŧŧelaš psykologa ja hypnosa dutki, geat lea ovddidan Kognitiiva-affektiva hypnose (KAT).
Karin Pettersson: Ruoŧŧelaš klinihkalaš psykologa, geat geavaha hypnosa trauma terapijas.
Per Kristian Hilden: Norskalaš doavttir ja kirurgija, geat geavaha hypnosa analgeasiijana kirurgijas.
Svensk Förening för Klinisk Hypnos (SFKH): Orgána Ruoŧas, mii oahpaha ja sertifisere hypnosa praktiserijiid.

Geahča maid

@@ Zeile 1: / Zeile 1: @@
-'''Hypnose''' (bamanankan na: ''sɛbɛnni'', ''hakili dɔnni'', walima ''hakili sigicogo'') ye dɔnko dɔ ye min bɛ se ka mɔgɔ la hakili sigi ka ɲɛnamaya kɛ cogo dɔ la, ka kunnafoni sɔrɔ ani ka banakisɛfɛnw ladon. A bɛ kɛ ni dɔnkilidala dɔ ye min bɛ ɲɛsin mɔgɔ ma ka a taa ɲɛnamaya cogo dɔ la, ka a kɛ sababu ye ka hakili sigi ka se ka fɛɛrɛ wɛrɛw sɔrɔ. A bɛ baara kɛ ni hakilijigin dɔ ye min bɛ kɛ ni mɔgɔ yɛrɛ yamaruya ye, ka fara a kan ka baara kɛ ni a kɔnɔna dugukolo kan.
+'''Hypnose'''
+'''Hypnose''' lea dutnjemis, gushte olbmáš lea jåvkkolaš stáhtis, mas son gávdná ovdal ektui ja lea herven su ovdal ektui mielas ja vaimos. Dán stáhtis lea vejolaš váldit ovdal ektui dutnjejupmái, mii sáhttá leat buorre deavdánbargguide, medicijnalaš buorideami, dahje historjjálaš dutnjejumi, dego [[regresjovne hypnose|regresjovne hypnose]].
-== Sɛbɛnni kuma kɔrɔ (Definition) ==
+== Definiserem ==
-'''Sɛbɛnni''' ye hakili sigicogo dɔ ye min bɛ kɛ ni dɔnkilidala dɔ ye min bɛ mɔgɔ dɔ ɲɛsin ka taa ɲɛnamaya cogo dɔ la (trance). Nɔnɔnna kɔnɔ, mɔgɔ bɛ kɛ sababu ye ka a yɛrɛ hakili sigi ka se ka kunnafoni sɔrɔ, ka fanga di a ma ka a kɔnɔna dugukolo kɛ cogo wɛrɛw la, ka banakisɛfɛnw ladon, ka hakilimaɲɛw sɔrɔ. A tɛ fanga ye min bɛ mɔgɔ dɔ la, nka a bɛ kɛ ni mɔgɔ yɛrɛ yamaruya ani a danbe ye. Mali kɔnɔ, a bɛ wele ko '''''sɛbɛnni''''' walima '''''hakili dɔnni''''', ani bɛɛ fɛ, a bɛ fɔ ko a ye '''''dɔnko''''' ye, nka a tɛ fanga dɔnko ye.
+Hypnose lea '''jåvkkolaš ja koncentrerejupmi stáhta''', mas persovdna lea herven su ovdamearkka dihte dutnjejumi ja sáhttá váldit ovdii dutnjejumi, mii lea hypnosihtat dahje iežas gaskkas. Dát stáhta hupmat '''trance'''. Dutnjejupmi ii leat niegadeapmi, muhto olmmoš lea vielggahallan ja oidno dutnjejumi. Hypnose sáhttá leat '''autogeenalaš''' (iežat dahkamin), '''heterogeenalaš''' (eará olmmoš dahkamin), dahje '''deavdánbarggus''' leamaš.
-== Tariku (History) ==
+== Historjjá ==
-=== Duniya kɔnɔ (Global) ===
+=== Máilmmi historjjá ===
-Dɔnko min bɛ wele ko hypnose, a tariku bɛ taa a la san 1800-yanakɛw cɛma, nka a ɲɛfɔli bɛ taa a la kɔrɔbɔ. Franz Mesmer, mɔgɔ min tun bɛ wele ko "mesmerism" lajɛlen, o ye ɲɛmɔgɔ dɔrɔn ye. Nka, hypnose dɔnko ɲɛmɔgɔba James Braid (Scotland) ye, min ye a ɲɛ da fɔlɔ ka a wele "hypnosis" (sɛbɛnni) k'a fɔ ko a ye ɲɛnamaya dɔ ye min bɛ bɔ mɔgɔ yɛrɛ hakili kɔnɔ. Sigmund Freud n'a taabolow nafasi sɔrɔ hypnose kɔnɔ banakisɛfɛnw ladonni kɔnɔ fɔlɔ, nka a y'a bɔ a kɔ fɛ ka taa psychoanalysis kan. Bi, hypnose bɛ kɛ ni dɔnko ye min bɛ baara kɛ ni dɔnkilidala dɔ ye min bɛ se ka sɔrɔ dɔnni siratigɛ lajɛlenw kɔnɔ.
+Hypnose historjjá lea guhkes. Boares kultuvrrat, dego Egypta, Greika ja India, ledje '''šamánahtat''' ja noaidit geat geavahit jåvkkolaš rituálaid buorideami várás. 18. centurii álggus Franz Mesmer, nuortariikkalaš doavttir, álggahii '''mesmerisma''', mii lei vuođđu hypnosa dutkamiidda. 19. centurii James Braid, skotlándalaš kirurgi, nammadit dán fenomenna "hypnose" ja álggahii '''dutkama hypnosa''' moderne dáfus.
-=== Mali ani Afiriki kɔnɔ (Local) ===
+=== Lokaala historjjá Sámis ja Davviriikkain ===
-Mali ani Afiriki kɔnɔ, '''sɛbɛnni hakilijiginw''' tun bɛ yen kɔrɔbɔ. Dɔnkilidabaw, '''sɔmaw''', '''cɛmancɛw''' ani '''bilakorow''' bɛ baara kɛ ni ɲɛnamaya dɔnkilisiw ye minnu bɛ wele ko '''''gandaduru''''', '''''dibi''''', walima '''''basidili''''' dɔw kɔnɔ. Baara in bɛ kɛ ni donkilisiw, dɔnkilisiw, fɔlikanw ani dugaw ye ka mɔgɔw hakili sigi, ka a kɛ sababu ye ka fanga sɔrɔ ka banakisɛfɛnw ladon, ka dugaw ɲɛsin, ka fanga sɔrɔ ka ɲɔgɔn dɛmɛ. O donkilisiw bɛ wele ko a ye "dɔnko" ye, nka a tɛ fanga dɔnko ye, a bɛ kɛ ni mɔgɔ danbe ye. Bamako, Mopti, Sikasso ani Segu cɛw, o baara in tun bɛ kɛ ni dɔnkilidabaw ye minnu bɛ wele ko '''''nyamakalaw''''' (jatigiw). Bi, hypnose dɔnko min bɛ bɔ tubabuw fɛ, o bɛ kɛ ni o ɲɛfɔli dɔɔnin dɔɔnin ye Mali kɔnɔ, nka a bɛ sɔrɔ ni dɔnko dilancɛw ye minnu bɛ a kɛ ni Mali danbe ani ɲɛfɔli ye.
+Sámi kultuvrras leat leamašan guovtti geardde dušše '''noaiddit''' ja '''šamánahtat''', geat geavahit jåvkkolaš teavstagaid, dego joiken ja drumbbuid, giektaga ráhkadit ja buoridit. Dát lea hypnosa lágán fenomen, muhto namuhuvvon eará sániin. Davviriikkalaš doavttirat 19. ja 20. centurii, dego ruoŧŧelaš doavttir Otto Wetterstrand, ledje hypnosa ovddideaddjit medicijnas. Norggas, hypnose lei geavahuvvon psykiatrijas ja kirurgijas 1900-logu álgus, muhto maŋŋil dat ii lean nu dovddus.
-== Sɛbɛnni cogow (Types) ==
+== Sorte ==
-Sɛbɛnni bɛ kɛ cogow wɛrɛw la:
+Hypnose sáhttá juhkat máŋga sortii:
-* '''Sɛbɛnni kɛrɛnkɛrɛnnen (Traditional Hypnosis):''' O ye cogoba ye min bɛ kɛ ni dɔnkilidala ye min bɛ kuma fɔlɔ k'a fɔ mɔgɔ ma ko a hakili sigira. A bɛ kɛ baarakɛminɛnw kɔnɔ.
+* '''Klinihkalaš hypnose''': Geavahuvvon doavttirin dahje terapehtain buorideami várás, dego bissovašvuođa, áicami, dahje báhkka váldit.
-* '''Erickson sɛbɛnni (Ericksonian Hypnosis):''' Milton H. Erickson taabolow ye. A bɛ baara kɛ ni kumabacogo wɛrɛw, misaliw, ani kumabacogo dilan ye min bɛ kɛ ni mɔgɔ yɛrɛ kumakan ye.
+* '''Deavdán hypnose''': Geavahuvvon teatralaš čilgejumiide, gushte publihkka oidná dutnjejumi.
-* '''Mɔgɔ yɛrɛ sɛbɛnni (Self-Hypnosis):''' Mɔgɔ bɛ a yɛrɛ ɲɛsin ka taa ɲɛnamaya cogo dɔ la ka a yɛrɛ dɛmɛ ka banakisɛfɛnw ladon, ka hakili sigi.
+* '''Kognitiiva-affektiva hypnose (KAT)''': Dát lea norskalaš hypnose-metodda, mii ovttastahttá kognitiiva terapija ja hypnose.
-* '''Sɛbɛnni min bɛ baara kɛ ni NLP ye (Neuro-Linguistic Programming):''' O bɛ fara sɛbɛnni kan ka baara kɛ ni kumabacogo ani hakilijigin cogow ye.
+* '''Erickson hypnose''': Milton H. Erickson, amerihkálaš psykiáter, álggahii dán metodda, mas geavahuvvo metaphorat ja jearahalit.
-* '''[[Hypnose de régression]] (Regression Hypnosis):''' O ye sɛbɛnni dɔ ye min bɛ mɔgɔ dɔ ɲɛsin ka taa a ɲɛ fɛ ka a ɲɛ fɛ, k'a sɔrɔ tariku kɛmɛw kɔnɔ minnu bɛ se ka kɛ sababu ye ka banakisɛfɛnw sɔrɔ sisan. Mali kɔnɔ, o baara in bɛ kɛ ni dɔnkilidaba wɛrɛw ye minnu bɛ wele ko a ye "sɛbɛnni tariku la" ye.
+* '''Autogeenalaš hypnose''': Iežat hypnosa ráhkadeapmi, dego relaxeren ja jåvkkolaš teavstaga geavahit.
+* [[regresjovne hypnose|'''Regresjovne hypnose''']]: Dutnjejupmi ovdalaš ealáhusaid, mii sáhttá leat buorre historjjálaš dutnjejumi dahje terapija várás.
-== Dɔnni siratigɛ lajɛlenw (Scientific research) ==
+== Dutkamuš ==
-Dɔnni siratigɛ lajɛlenw bɛ sɛbɛnni lajɛ ka a baara kɛcogo fɛn dɔn. Lajɛlenw fɔ ko sɛbɛnni bɛ se ka dɛmɛ don '''banakisɛfɛnw ladonni''' kɔnɔ: nɔnɔnna tɛmɛn, sisanfɛnw tɛmɛn, hakilijɛgɛn, ani kɔnɔni tɛmɛn (dɔgɔtɔrɔso dɔw la). '''FMRI''' ani '''EEG''' sɛnɛkɛliw fɔ ko mɔgɔ bɛɛ hakilijigin bɛ yiriwa ɲɛnamaya kɔnɔ, ka baara kɛ ni kunnafonidilanba dɔ ye. Dɔnni siratigɛw b'a fɔ ko sɛbɛnni tɛ fanga ye, nka a bɛ kɛ ni mɔgɔ yɛrɛ yamaruya ye. Mali kɔnɔ, dɔnni siratigɛ lajɛlen tɛ sɛbɛnni kan sɔrɔ ka caman, nka Bamako kɔnɔ, '''Fakunti Sariyabɔ (Faculté de Médecine)''' dɔw bɛ o la kɛ dɔnni lajɛlen dɔw kan.
+Dutkamuš hypnosa birra lea ovdanbukton. '''Neurodutkamuš''' čájeha, ahte hypnosa áigge aktiveret jietnačalbmi ja atten olbmo '''kontrolla''' ja '''duođaštemi'''. Dutkamat čujuhit, ahte hypnose sáhttá veahkehit bissovašvuođa, áicami, ja báhkka váldit. Ruoŧŧelaš ja norskalaš dutkit, dego '''Lars-Erik Unestål''' (Ruoŧŧa) ja '''Arne Hofstad''' (Norgga), leat dahkon dutkama hypnosa birra davviriikkalaš konteavsttas.
-== Baara (Applications) ==
+== Geavaheapmi ==
-Sɛbɛnni bɛ baara kɛ fɛn wɛrɛw kama:
+Hypnosa geavahit máŋga hámiin:
-* '''Nɔnɔnna kɔnɔ (Medicine):''' Ka dɛmɛ don nɔnɔnna tɛmɛn, sisanfɛnw tɛmɛn, kɔnɔni tɛmɛn, ani ɲɔgɔn dɛmɛ donkili dɔw kɔnɔ.
+* '''Medicijnalaš geavaheapmi''': Buorideapmi áicami, bissovašvuođa, báhkka váldit, kronihkka bákčasiid, ja kirurgijas analgeasiijan.
-* '''Hakilimaɲɛ (Psychology):''' Ka banakisɛfɛnw ladon, ka hakilimaɲɛw sɔrɔ, ka kɛlɛ sɔrɔ, ka [[Hypnose de régression]] kɛ.
+* '''Psykologalaš terapija''': Veahkeheapmi trauma, árvideami, dahje fobiijaid.
-* '''Dɔnko (Education):''' Ka hakili sigi dɔnko kɔnɔ, ka kɔlɔsi sɔrɔ, ka hakili ɲɛnabɔ.
+* '''Iežaskoavdán''' ja '''suorggidahttin''': Relaxeren, suorggidahttin, ja herven ovdamearkka dihte sporta dahje artistta várás.
-* '''Sɛnɛkɛ (Sports):''' Ka farikoloɲɛnabɔ sɔrɔ, ka seere sɔrɔ, ka jago sɔrɔ.
+* '''Deavdán''' ja '''teatralaš geavaheapmi''': Čilgejumiide ja publihkka dutnjejumiide.
-* '''Sɛbɛnni kɛrɛnkɛrɛnnen (Traditional):''' Mali kɔnɔ, dɔnkilidabaw bɛ baara kɛ ni sɛbɛnni dɔɔnin dɔɔnin ye ka dugaw ɲɛsin, ka fanga sɔrɔ, ka ɲɔgɔn dɛmɛ, ka kɛlɛ sɔrɔ.
+* '''Historjjálaš dutnjejupmi''': [[regresjovne hypnose|Regresjovne hypnose]] geavahuvvo ovdalaš ealáhusaid dutkamiin.
-== Mali kɔnɔ sariya (Legal status in Mali) ==
+== Láhka stáhta Norggas ja Ruoŧas ==
-Mali kɔnɔ, '''sɛbɛnni''' tɛ sariya dɔ fɛ ka daɲɛ kɛ a kan. A tɛ kɛ ni dɔnko ye min bɛ wele ko "dɔgɔtɔrɔso" walima "hakilimaɲɛ dɔnko" sɔrɔlen kɛnɛ kan. Nka, mɔgɔ min bɛ a kɛ, a fɔra ka '''dɔnkilidaba sɛbɛnnikɛla''' ye, a tɛ sariya dɔ fɛ ka a dɔnko daɲɛ kɛ. Nɔnɔnnakɛla dɔgɔtɔrɔw bɛ se ka sɛbɛnni baaraw fara a dɔnko kan n'a ye dɔgɔtɔrɔso ye. '''Mali Dɔgɔtɔrɔso Jɛkulu (Ordre des Médecins du Mali)''' tɛ sɛbɛnni daɲɛ kɛ a kɛrɛnkɛrɛnnen fɛ, nka a bɛ a lajɛ n'a bɛ kɛ ni dɔgɔtɔrɔ dɔ ye min bɛ a kɛ ni dɔnko ye. Mɔgɔ minnu tɛ dɔgɔtɔrɔso dɔnko la, nka bɛ sɛbɛnni kɛ, olu fɔra ka a kɛ ni danbe ye, ka kɛlɛ lajɛ, ani ka mɔgɔw kunnafoni di.
+=== Norgga ===
+Norggas, hypnose lea '''láhka dás''' geavahuvvon medicijnas ja psykologalaš terapijas. Doavttirat ja psykologat, geat geavahit hypnosa, fertejit leat '''registrerejuvvon''' ja leat '''etihkalaš rávvagat'''. '''Deavdán hypnose''' lea lávlegal, muhto ferte leat čilgejupmi ja ii sáhte leat vašálaš. '''Norsk Psykologforening''' ja '''Helsedirektoratet''' dahket rávvagat hypnosa geavaheapmái.
-== Siɲɛ ni hakilina (Cultural attitudes) ==
+=== Ruoŧa ===
-Mali jamana kɔnɔ, sɛbɛnni hakilina bɛ kɛ ni '''dɔnko''' ani '''sira dɔnko''' ye. Dɔw b'a lajɛ ko a ye sira dɔnko ye min bɛ fara '''bilakorow''' ani '''sɔmaw''' baara kan. Dɔ wɛrɛw b'a lajɛ ko a ye dɔnko ye min bɛ se ka dɛmɛ don nɔnɔnna kɔnɔ. Siɲɛ kɔnɔ, a bɛ kɛ ni kɛlɛ ye, ka fara mɔgɔ danbe kan. Caman bɛ a lajɛ ko a tɛ fanga ye, nka a bɛ kɛ ni mɔgɔ yɛrɛ yamaruya ye. Kɛrɛnkɛrɛnnen dɔnko kɛmɛw bɛ sɔrɔ sɛbɛnni kɔnɔ, o de bɛ kɛ sababu ye ka dɔw hakili tigɛ. Nka, bi, dɔnkilidaba caman bɛ sɛbɛnni kɛ ni dɔnko dilan ye ka a kɛ ni Mali danbe ye.
+Ruoŧas, hypnose lea '''lávlegal''' ja geavahuvvon medicijnas. '''Socialstyrelsen''' dahke rávvagat ja doavttirat fertejit leat '''specialisererejuvvon''' hypnosa várás. '''Deavdán hypnose''' lea lávlegal, muhto ferte leat čilgejupmi publihkkas. '''Svensk Förening för Klinisk Hypnos''' (SFKH) lea orgána, mii ovddida dutkama ja buorideami hypnosain.
-== Mali dɔnkilidaba sɛbɛnnikɛlaw (Notable practitioners from Mali) ==
+== Kultuvrralaš árvvut ==
-* '''Dr. Adama Traoré:''' Bamako kɔnɔ dɔgɔtɔrɔ min bɛ baara kɛ ni sɛbɛnni ye nɔnɔnna kɔnɔ, a bɛ kɛ ni dɔgɔtɔrɔso dɔnko ye.
+Sámi kultuvrras, jåvkkolaš stáhtat leat leamašan oassin '''noaidevuođas''' ja '''duodjis'''. Dát lea namuhuvvon eará sániin, muhto lea dovddus. Davviriikkalaš olbmuin, hypnose sáhttá leat '''gaskaoapmi''' dahje '''epileavttalaš''', danin go dat ii leat nu dovddus. Muhto maŋŋilit, doavttirat ja terapehtat geavahit hypnosa, ja olbmát leat '''áiggut''' dan birra. Media ja populárakultuvrra čilgejumiin, dego TV-prográmmain, sáhttá leat vaikkuheapmi árvvuid birra.
-* '''Mamadou Samaké:''' Hakilimaɲɛ dɔnkilidaba min bɛ baara kɛ ni sɛbɛnni ye ka banakisɛfɛnw ladon, a ye kalanso dɔ da Bamako kɔnɔ.
-* '''Fanta Coulibaly:''' Cɛya min bɛ baara kɛ ni mɔgɔ yɛrɛ sɛbɛnni (self-hypnosis) ye ka musow dɛmɛ ka kɛlɛ sɔrɔ ani ka seere sɔrɔ.
-* '''Sekou Bamba:''' Dɔnkilidaba min bɛ kɛ ni sɛbɛnni kɛrɛnkɛrɛnnen ye, a bɛ fara sira dɔnko kan ka a kɛ ni sɛbɛnni dɔnko ye.
-* '''Association Malienne pour l'Étude de l'Hypnose (AMEH):''' Jɛkulu min bɛ sɛbɛnni lajɛ ani a dilan Mali kɔnɔ, o bɛ kɛ ni dɔnkilidaba caman ye.
-== O fana ɲini (See also) ==
+== Dovdomeaddjit praktiseret Norggas ja Ruoŧas ==
-* [[Hakilimaɲɛ]]
+Máŋga davviriikkalaš olbmát leat ovddidan hypnosa:
-* [[Dɔnko]]
+* '''Arne Hofstad''': Norskalaš doavttir ja hypnosa terapeuta, geat lea dahkon dutkama ja čála hypnosa birra.
-* [[Nɔnɔnna]]
+* '''Lars-Erie Unestål''': Ruoŧŧelaš psykologa ja hypnosa dutki, geat lea ovddidan '''Kognitiiva-affektiva hypnose (KAT)'''.
-* [[Sira dɔnko]]
+* '''Karin Pettersson''': Ruoŧŧelaš klinihkalaš psykologa, geat geavaha hypnosa trauma terapijas.
-* [[Hypnose de régression]]
+* '''Per Kristian Hilden''': Norskalaš doavttir ja kirurgija, geat geavaha hypnosa analgeasiijana kirurgijas.
-* [[Bilakoro]]
+* '''Svensk Förening för Klinisk Hypnos (SFKH)''': Orgána Ruoŧas, mii oahpaha ja sertifisere hypnosa praktiserijiid.
-* [[Gandaduru]]
-[[Category:Hypnosis]]
+== Geahča maid ==
-[[Category:Psychology]]
+* [[regresjovne hypnose]]
+* [[Noaidevuohta]]
+* [[Psykologalaš terapija]]
+* [[Kognitiiva terapija]]
+* [[Autogeenalaš relaxeren]]
+[[Category:Hypnose]]
+[[Category:Psykologiija]]